Julkaistu
Kuinka kauan lohkolämmitintä pidetään päällä?
Sopiva lämmitysaika riippuu pakkasesta ja lämmittimen tyypistä. Motivan nykyinen ohje on lyhyt: viileällä säällä puoli tuntia, kovilla pakkasilla enintään kaksi tuntia. Motivan aiempi taulukko porrasti ajan tarkemmin:
| Ulkolämpötila | Lämmitysaika |
|---|---|
| 0…−5 °C | puolesta tunnista tuntiin |
| −5…−10 °C | 1–2 tuntia |
| alle −10 °C | 2 tuntia |
Kovimmille pakkasille aiempi taulukko antoi vielä kolmekin tuntia, mutta nykyinen ohje pitää kahta tuntia ylärajana. Taulukossa noudatetaan nykyistä ohjetta. Verkossa kiertää myös neuvoja kolmen tai jopa kuuden tunnin lämmityksestä. Motivan ohje ei tue niitä: kun moottori on lämmin, lisäaika vain kuluttaa sähköä.
Lyhyempi aika sopii lohko- ja letkulämmittimille, jotka lämmittävät jäähdytysnestettä suoraan. Säteilylämmitin lämmittää moottoria ulkopuolelta, ja sille valitaan ajan pidempi pää. Polttoaineella toimiva lisälämmitin on eri laite, ja sen lämmitysajat ovat paljon lyhyemmät. Niistä kerromme alempana.
Miksi pidempi lämmitys ei auta?
Liian pitkä lämmitys menee Motivan mukaan hukkaan. Kun moottori on lämmin, lisätunti vain pitää sen lämpimänä ja kuluttaa sähköä. Siksi lämmitys kannattaa ajastaa niin, että se päättyy lähtöhetkellä.
VTT mittasi esilämmityksen vaikutuksia laboratoriossa vuonna 2013. Nykyaikaisissa autoissa säästynyt polttoaine ei yksin kattanut lämmitykseen kulunutta sähköä. Selvin hyöty näkyi päästöissä. Terveydelle haitalliset palamattomat hiilivedyt vähenivät useimmissa kokeissa alle puoleen, ja ero syntyi etenkin ensimmäisillä kilometreillä kylmäkäynnistyksen jälkeen. Lisäksi matkustamo ja tuulilasi lämpenivät nopeammin, koska auton lämmityslaite ottaa lämpönsä jäähdytysnesteestä.
Kannattaako esilämmitys myös plussakeleillä?
Motivan nykyisen ohjeen mukaan moottorin esilämmitys on aina hyvästä viileällä ilmalla ja pakkasilla, ja viileällä säällä puoli tuntia riittää. Rahaa se ei uudemmalla autolla plussakelillä juuri säästä: Motivan aiemman ohjeen mukaan uudempi auto ei tarvitse esilämmitystä säästön vuoksi, kun lämpötila on nollan yläpuolella.
Vanhemmissa autoissa laskelma on toinen. Motivan mukaan esilämmitys kannattaa noin kymmenvuotiaissa ja sitä vanhemmissa autoissa myös rahan puolesta. Kaikissa autoissa se vähentää lähipäästöjä ja moottorin kulumista ja helpottaa käynnistystä kovalla pakkasella. Dieselissä se pienentää myös hiukkassuodattimen tukkeutumisen riskiä. Motivan mukaan myös liikenneturvallisuus ja matkustusmukavuus paranevat, koska esilämmitetty moottori tuottaa lämpöä matkustamoon nopeammin. Huurteisena syysaamuna lasit sulavat siksi aiemmin.
Paljonko lohkolämmitin kuluttaa sähköä?
Kulutuksen voi laskea itse: lämmittimen teho kertaa lämmitysaika. VTT:n selvityksessä suosittuihin uusiin autoihin tarjolla olleiden sähkölämmittimien teho oli 300–600 wattia. Taulukossa on laskettu kulutus niillä tehoilla:
| Lämmittimen teho | 30 min | 1 tunti | 2 tuntia |
|---|---|---|---|
| 300 W | 0,15 kWh | 0,3 kWh | 0,6 kWh |
| 550 W | 0,28 kWh | 0,55 kWh | 1,1 kWh |
| 600 W | 0,3 kWh | 0,6 kWh | 1,2 kWh |
Hinnan saat, kun kerrot kilowattitunnit oman sähkösopimuksesi hinnalla. Jos 600 watin lämmitin on päällä kaksi tuntia 20 aamuna kuukaudessa, kulutus on 24 kilowattituntia. Kerro se omalla kilowattituntihinnallasi, niin tiedät kuukauden lämmityksen hinnan.
Sisätilan lämmitin kasvattaa kulutusta oman tehonsa verran, koska se on päällä samaan aikaan moottorinlämmittimen kanssa. Teho on merkitty laitteen tyyppikilpeen. Motiva neuvoo käyttämään sisätilan lämmitintä maltilla ja ajoittamaan auton lämmityksen huippukulutustuntien ulkopuolelle.
Autosi lämmittimen tyypin ja tehon voit kysyä meiltä.
Lämmitintyypit
Arkikielessä lohkolämmitin tarkoittaa mitä tahansa sähköistä moottorinlämmitintä. VTT:n selvityksen mukaan perinteiset lohkolämmittimet ovat uusissa autoissa vaihtuneet valtaosin säteily- ja letkulämmittimiin. Tehokkain tapa on lämmittää jäähdytysnestettä. Moottorin ulkopintaan kiinnitettävä kontaktilämmitin on vaihtoehto silloin, kun jäähdytysnestettä ei moottorin rakenteen vuoksi voi lämmittää.
| Tyyppi | Mitä se lämmittää | Teho VTT:n selvityksessä |
|---|---|---|
| Lohkolämmitin | jäähdytysnestettä moottorilohkon sisällä | 600 W |
| Letkulämmitin | jäähdytysnestettä nesteletkussa | 550–600 W |
| Säteily- eli kontaktilämmitin | moottoria tai öljypohjaa ulkopuolelta | 300 W |
| Polttoainetoiminen lisälämmitin | jäähdytysnestettä polttoaineella | 4–5 kW, akusta 80–100 W |
Kaikki polttoainelämmittimet eivät sovi esilämmitykseen. VTT:n mukaan osa niistä on asennettu tehtaalla vain tuottamaan lisälämpöä ajon aikana. Esilämmitykseen tarkoitetun polttoainelämmittimen lämmitysaika on valmistajien suosituksissa yleensä 15–30 minuuttia, koska teho on suuri ja laite käyttää auton akkua.
Kaikkiin moottoreihin ei saa kaikkia lämmitintyyppejä. Tarkistamme ennen lohkolämmittimen asennusta, mikä lämmitin autoosi sopii.
Sisätilan lämmitin lohkolämmittimen rinnalla
Sisätilan lämmitin saa virtansa matkustamon sisäpistokkeesta. Pistoke on kytketty samaan keulan liittimeen kuin moottorinlämmitin, joten yksi johto tolpalta riittää molemmille. Tukesin mukaan lämmittimessä on oltava merkintä «Ajoneuvon sisätilanlämmitin». Asunnossa käytettävä lämmitin aiheuttaa autossa palovaaran.
Motivan mukaan sisätilan lämmitintä ei kannata pitää päällä yli kahta tuntia. Kovalla pakkasella se sulattaa lasit ja tekee lähdöstä mukavamman. Viileällä säällä pelkkä moottorinlämmitin riittää usein, koska auton oma lämmityslaite saa lämpimästä jäähdytysnesteestä lämpöä heti käynnistyksen jälkeen. Sisäpistoke asennetaan lohkolämmittimen asennuksen yhteydessä.
Ajastin ja etäohjaus
Ajastin on lämmityksen tärkein säädin. Monessa taloyhtiössä tolpat on ohjattu keskitetysti, jolloin virta kytkeytyy samaan aikaan kaikille riippumatta siitä, milloin kukin lähtee. Motivan mukaan virtaa kuluu silloin turhaan, ja osa asukkaista lähtee liikkeelle kylmällä moottorilla. Motiva suosittaa taloyhtiöille järjestelmää, jossa asukas ajastaa lämmityksen itse, enintään kahdeksi tai kolmeksi tunniksi kerrallaan.
Ulkokäyttöön tarkoitetussa ajastimessa on jousitettu läppä, joka sulkeutuu, kun pistorasia ei ole käytössä. Tukesin mukaan ajastinta, joka ei ole roiskevedenpitävä, saa käyttää vain tolpassa, jonka koteloon ajastin ja pistotulppa mahtuvat kannen ollessa lukittuna. Etäohjattu lämmitys toimii samalla periaatteella, mutta lämmityksen voi käynnistää silloin, kun lähtöaika selviää.
Näin asetat ajastimen aamuksi:
- Katso illalla aamun lämpötilaennuste.
- Valitse lämmitysaika taulukosta: nollasta viiteen asteeseen pakkasta puolesta tunnista tuntiin, viidestä kymmeneen asteeseen 1–2 tuntia, kovemmalla pakkasella kaksi tuntia.
- Laske aloitusaika vähentämällä lämmitysaika lähtöajasta. Jos lähdet 7.30 ja pakkasta on 12 astetta, aseta lämmitys alkamaan 5.30.
- Tarkista ajastimen kello etenkin talviaikaan siirtymisen ja sähkökatkon jälkeen.
- Kytke lämmitysjohto autoon ja tolppaan illalla ja lukitse tolpan kansi.
- Aamulla irrota johto ensin tolpasta ja sitten autosta, ja kierrä se talteen ennen kuin lähdet.
Tyhjäkäynti ei korvaa esilämmitystä
Moottorin lämmittäminen tyhjäkäynnillä on laissa rajattu. Tieliikennelain 55 §:n mukaan seisovan auton moottoria ei saa pitää käynnissä kahta minuuttia pidempään. Kun pakkasta on yli 15 astetta, moottori saa käydä ennen lähtöä enintään neljä minuuttia. Lisäksi sitä saa pitää käynnissä ajan, joka tarvitaan auton saamiseksi toimintavalmiiksi. Esilämmitetty auto ei tarvitse tyhjäkäyntiä lainkaan.
Mistä tiedän, että lohkolämmitin toimii?
Toimivan lämmittimen tunnistaa näin: kytke auto kylmänä aamuna tunniksi lämpöön ja käynnistä se. Jos lämmitin toimii, puhaltimesta tulee lämmintä ilmaa selvästi tavallista nopeammin ja moottori käynnistyy helpommin kuin lämmittämättä.
Jos moottori on aamulla kylmä, vaikka johto on ollut kiinni, käy ketju läpi tolpasta autoon:
- Tolppa ja ajastin. Tarkista, että ajastin on päällä ja aika oikein. Kokeile toista tolppaa. Taloyhtiön keskitetty ohjaus voi kytkeä virran eri aikaan kuin luulet.
- Lämmitysjohto. Katso, onko pistotulpassa tai liittimessä halkeamia tai palaneita kohtia ja onko johdon ulkovaippa ehjä. Kokeile toista johtoa.
- Vikavirtasuoja tai sulake. Jos suoja laukeaa tai sulake palaa heti, kun johto kytketään, syy on usein kosteus liittimessä tai rikkoutunut lämmitysvastus. Älä kytke johtoa yhä uudelleen, vaan tuo auto tarkistettavaksi.
- Auton liitin ja elementtikaapeli. Haljennut liitin tai irronnut kaapelin pää katkaisee virran ennen lämmitintä.
- Itse lämmitin. Motivan mukaan vanhasta jäähdytysnesteestä vastuksen pintaan kertynyt lika voi ylikuumentaa vastuksen ja rikkoa sen, ja siksi jäähdytysneste vaihdetaan huolto-ohjelman mukaan. Myös ulkolämpötilan mukaan katkova virransyöttö voi rasittaa vastusta liikaa.
Kaikki pakkasaamun käynnistysongelmat eivät johdu lämmittimestä. Jos dieselauto käynnistyy lämmitettynä hyvin mutta ilman lämmitystä huonosti, lohkolämmitin voi peittää heikon hehkutuksen. Jos käynnistysmoottori pyörii hitaasti lämmitettynäkin, syy on todennäköisemmin akussa.
Johto, jatkojohto ja tolppa turvallisesti
Tukes antaa auton lämmitykseen selvät ohjeet:
- Käytä vain auton lämmitykseen tarkoitettua lämmitysjohtoa, joka yltää tolpalle ilman jatkojohtoa. Jos jatkojohtoa on pakko käyttää tilapäisesti, lämmitystä on valvottava, eikä johtoa saa vetää kulkuväylän poikki.
- Kytke johto vain suojamaadoitettuun pistorasiaan. Sisätilojen pistorasiaa tai kerrostalon parvekkeen pistorasiaa ei saa käyttää auton lämmitykseen.
- Irrota johto tolpasta aina, kun lähdet ajamaan, äläkä jätä sitä roikkumaan. Pidä tolpan kotelon kansi lukittuna. Lumisohjoon tai lätäkköön pudonnut jännitteinen pistoke voi tehdä ympäristön sähköiseksi.
- Vaurioitunutta eristettä ei korjata teipillä. Johto vaihdetaan uuteen.
- Pakkasessa kovettunut muovieriste voi murtua taivuteltaessa. Tarkista johto ja pistoke säännöllisesti myös kesken talven.
Rikkinäistä johtoa tai haljennutta liitintä ei pidä kytkeä tolppaan lainkaan. Sähköisku on suurempi vahinko kuin kylmä aamu.
Sähköauto ja hybridi
Täyssähköautossa ei ole polttomoottoria, joten lohkolämmitintä ei tarvita. Sen sijaan auto esilämmitetään omalla järjestelmällään. Motivan ohje on selvä: esilämmitä ladattava auto sen ollessa kiinni latauslaitteessa, jotta akun virtaa ei kulu sisätilojen lämmitykseen. Silloin lämmitysenergia tulee sähköverkosta eikä ajoakusta. Mitä lämpimämpänä pidät auton sisätiloja ajon aikana, sitä vähemmän sähköä jää ajamiseen.
Talvella ero näkyy toimintamatkassa. Motivan mukaan toimintamatka on pakkasella noin kaksi kolmasosaa ja kovimmilla pakkasilla vain puolet lämpimän vuodenajan matkasta. Siksi sähköauto kannattaa talvella ladata joka yö, sillä akun korkea lataustaso on pakkasilla tärkeä.
Hybridiautossa on polttomoottori, ja siihenkin voi asentaa moottorinlämmittimen, jos moottoriin on saatavilla sopiva malli. VTT:n kokeissa oli mukana bensiinihybridi, jossa oli 300 watin kontaktilämmitin. Ladattava hybridi kannattaa esilämmittää kuten sähköauto, latausjohto kiinni.
Milloin korjaamolle?
Tuo auto meille, jos vikavirtasuoja laukeaa, liitin on haljennut tai moottori on aamulla kylmä, vaikka tolppa ja johto toimivat. Selvitämme, onko vika lämmittimessä, kaapelissa vai liittimessä, ja kerromme korjauksen hinnan ennen kuin työ alkaa. Jos autossa ei ole lämmitintä lainkaan, katso lohkolämmittimen asennus.
Jos diesel käynnistyy huonosti ilman lämmitystä, tarkista hehkutulpat. Jos käynnistysmoottori pyörii hitaasti, akku kannattaa testata. Testi kuuluu meillä akun vaihtoon, ja käynnistyvän auton voi tuoda testiin ilman ajanvarausta. Jäähdytysnesteen vaihto suojaa samalla lämmitintä: katso jäähdytysnesteen vaihto.
