Julkaistu Päivitetty
Tähän liittyvät oireet: auto täristää jarruttaessa · auto ravistaa jarruttaessa · jarrut tärisevät kovassa vauhdissa · ohjauspyörä tärisee jarruttaessa · jarrupoljin sykkii
Moni kuvailee vikaa sanoilla «auto täristää jarruttaessa», «jarrut täristää» tai «auto ravistaa jarruttaessa». Kyse on yleensä samasta viasta. Pelkkä tärinä ei yleensä estä ajamasta korjaamolle, mutta se ei korjaannu itsestään, ja varma syy selviää vasta, kun levyt mitataan.
Miksi auto täristää jarruttaessa?
Jarrujen valmistaja Ferodo erottaa teknisissä ohjeissaan kolme pääsyytä: levyn heiton, levyn ylikuumenemisen ja levyn paksuusvaihtelun. Käytännössä syyt liittyvät usein toisiinsa.
- Paksuusvaihtelu. Levyn pitäisi olla joka kohdasta yhtä paksu. Kun paksuus vaihtelee, jarrupala menettää ja saa takaisin otteensa levystä joka kierroksella, ja se tuntuu tärinänä. Jarruvalmistaja Hella Pagidin mukaan jo 0,015 millimetrin paksuusero voi autosta riippuen aiheuttaa tärinää.
- Epätasainen kerrostuma. Jarrutuksessa palasta siirtyy kitkamateriaalia levyn pintaan. Jos kerros jää epätasaiseksi, levyn paksuus muuttuu. Ferodon mukaan näin käy esimerkiksi, kun uusia paloja ei ajeta sisään oikein tai kun jarrupoljinta pidetään pohjassa ylikuumentuneilla jarruilla, jolloin palan jälki painuu levyyn.
- Juuttunut jarrusatula. Jos satulan mäntä tai liukutappi jumittaa, pala painaa levyn eri puolia eri voimalla, ja levy kuluu epätasaisesti.
- Heitto. Levy ei pyöri suorassa, jos navan pinnalla on ruostetta tai likaa, levy on asennettu huonosti tai vanne ei keskity napaan.
- Ylikuumeneminen. Kova ja toistuva jarrutus, esimerkiksi pitkässä alamäessä, voi kuumentaa levyn niin, että se muuttaa muotoaan. Siniset läikät levyn pinnassa kertovat ylikuumenemisesta.
- Pintaruoste seisonnan jälkeen. Kun auto seisoo viikkoja, levyyn tulee ruostetta. Ohut kerros hioutuu yleensä pois muutamassa jarrutuksessa. Jos tärinä jatkuu, ruoste on ehtinyt syödä pintaan epätasaisia kohtia.
Jos auto tärisee myös ilman jarrutusta, syy on todennäköisemmin muualla: renkaissa, pyörien tasapainotuksessa, pyöränlaakerissa tai alustan nivelissä. Väljä alustan osa voi myös voimistaa pientä levyvikaa niin, että se tuntuu ohjauspyörässä asti.
Tärinä ohjauspyörässä vai jarrupolkimessa?
Ferodon mukaan tärinä tuntuu kahdella tavalla: sykkivänä jarrupolkimena tai ohjauspyörän sivuttaisena heiluntana. Tuntumasta voi päätellä, mistä päin autoa tärinä tulee. Taulukko perustuu kokemukseemme, ja varma vastaus selviää vasta mittaamalla.
| Missä tärinä tuntuu | Todennäköinen syy | Mitä tarkistamme |
|---|---|---|
| Ohjauspyörä heiluu sivuttain | Etulevyjen paksuusvaihtelu tai heitto | Etulevyjen paksuus ja heitto, napojen pinnat |
| Jarrupoljin sykkii tavallisessa jarrutuksessa | Levyt edessä tai takana | Kaikkien levyjen mittaus |
| Kori tai istuin tärisee, ratti ei | Usein takajarrut | Takalevyt tai -rummut ja seisontajarru |
| Tärinä vain kovasta vauhdista | Paksuusvaihtelu tai ylikuumeneminen | Levyjen pinta ja palat |
| Tärisee myös ilman jarrutusta | Renkaat, tasapainotus, laakeri tai nivelet | Renkaat, pyöränlaakerit ja alustan nivelet |
| Poljin sykkii ja rätisee hätäjarrutuksessa | ABS toimii, ei vika | Ei mitään, jos merkkivalo ei pala |
Etujarrut tekevät suurimman osan jarrutustyöstä, joten viat alkavat useimmiten edestä. Siksi ohjauspyörässä tuntuva tärinä on tavallisin tapaus.
Täriseekö poljin vain kovassa jarrutuksessa?
Jos poljin sykkii vain hätäjarrutuksessa tai liukkaalla, kyse on todennäköisesti ABS-järjestelmästä. Esimerkiksi Nissanin käyttöohjeen mukaan ABS toimii yli 5–10 km/h nopeudessa, ja sen toimiessa jarrupolkimessa voi tuntua sykintää ja konepellin alta kuulua ääntä. Ohjeen mukaan tämä on normaalia ja kertoo, että järjestelmä toimii. Oman autosi ohje löytyy sen käyttöohjekirjasta.
Jos poljin sykkii myös kuivalla tiellä tavallisessa, rauhallisessa jarrutuksessa, syy on todennäköisemmin levyissä. ABS puuttuu jarrutukseen vasta, kun pyörä on lukkiutumassa, ja tavallisessa jarrutuksessa kuivalla asfaltilla niin ei käy.
Onko vääntynyt jarrulevy totta?
Osittain. Ferodon ohjeiden mukaan voimakas ylikuumeneminen voi saada levyn muuttamaan muotoaan, jolloin pintaan syntyy kuumia kohtia ja aaltoja. Silloin levy on todella vääntynyt. Korjaamolla tavallisempi tilanne on kuitenkin paksuusvaihtelu: levy ei ole vinossa, mutta sen paksuus vaihtelee kierroksen aikana. Molempia kutsutaan arkikielessä kieroksi levyksi.
Ero on tärkeä, koska korjaus riippuu syystä. Ferodon mukaan lievä paksuusvaihtelu, joka johtuu huonosta sisäänajosta, voi korjaantua ajamalla jarrut uudelleen sisään, ja pintaan tarttuneen kerrostuman voi joskus poistaa harjalla tai hiomapaperilla. Jos pinnat eivät tasoitu, ainoa ratkaisu on vaihtaa palat ja levyt. Jos levyssä on sinisiä läikkiä, se ei palaudu, ja palat ja levyt vaihdetaan aina yhdessä.
Mitattaessa ero näkyy. Hella Pagidin ohjeen mukaan paksuus mitataan mikrometrillä useasta kohdasta levyn ympäri, noin 10–15 mm kitkapinnan ulkoreunan sisäpuolelta, ja suurimman ja pienimmän lukeman erotus on paksuusvaihtelu. Heitto mitataan mittakellolla. Jos heitto on liian suuri, Ferodo neuvoo kokeilemaan levyä navalla toisessa asennossa, esimerkiksi 90 astetta kierrettynä. Jos sekään ei auta, vika on navassa.
Voiko täristävillä jarruilla ajaa?
Korjaamolle yleensä voi, rauhallisesti ja tavallista pidemmällä turvavälillä. Lopeta ajaminen heti ja järjestä hinaus, jos:
- jarrupoljin painuu tavallista syvemmälle tai tuntuu pehmeältä
- auto vetää jarruttaessa selvästi sivulle
- jarruista kuuluu metallista hiontaa tai kirskuntaa
- jarrujen merkkivalo syttyy
- jarruista tulee palaneen hajua tai pyörästä nousee savua
Silloin kyse ei ole enää mukavuudesta vaan jarrujen toiminnasta.
Mitä katsastuksessa mitataan?
Katsastuksessa jarrut mitataan jarrudynamometrillä eli rullalla akseli kerrallaan ja pyöräkohtaisesti, ja jarrulevyjen kunto katsotaan silmämääräisesti ja tarvittaessa mittaamalla. Traficomin arvosteluperusteissa rajat ovat nämä:
| Kohta | Löydös | Arvostelu |
|---|---|---|
| Jarrulevyjen kunto (1.1.14) | Ruostunut tai syöpynyt yli 1/3 kitkapinnasta, paksuus alle valmistajan minimin, vaurioitunut tai kiinnitys puutteellinen | Hylätty tai ajokielto |
| Jarruvoimat (1.2.1) | Jarruvoiman vaihtelu samassa pyörässä yli 30 % | Hylätty |
| Jarruvoimat (1.2.1) | Saman akselin pyörien jarruvoimien ero yli 30 % suurimmasta | Hylätty |
| Jarruvoimat (1.2.1) | Ohjaavan etuakselin pyörien ero yli 50 % suurimmasta | Ajokielto |
Rullalla paksuusvaihtelu näkyy jarruvoimana, joka nousee ja laskee pyörän jokaisella kierroksella, vaikka poljinta painetaan tasaisesti. Levyn paksuutta mitattaessa sallitaan enintään 1 mm virhemarginaali. Lievä tärinä ei siis välttämättä kaada katsastusta, mutta rullalla näkyvä suuri jarruvoiman vaihtelu kaataa. Samat rajat ovat myös uudessa määräyksessä, joka tulee voimaan 1.2.2027.
Vuoden 2025 katsastuksissa vuosina 2005–2021 käyttöön otetuille henkilöautoille kirjattiin käyttöjarrusta 81 704 hylkäävää vikaa ja käyttöjarrun dynamometritestistä 53 446. Ne olivat yhdessä 62 % kaikista 217 030 jarrujen hylkäävästä viasta. Tärisevä jarru kannattaa tutkituttaa ennen katsastusta, ei vasta hylkäyksen jälkeen.
Levyt ja palat vaihdetaan akseleittain
Saman akselin pyörien pitää jarruttaa lähes yhtä paljon, ja katsastuksessa yli 30 %:n ero hylkää auton. Siksi levyt ja palat vaihdetaan akselin molemmista pyöristä yhtä aikaa, vaikka tärinä tuntuisi tulevan vain toiselta puolelta. Uusi ja vanha levy samalla akselilla jarruttaisivat eri tavalla, ja auto voisi vetää sivulle.
Takajarruissa tärinä on harvinaisempaa kuin edessä, mutta ruostetta on enemmän. Takajarrut tekevät vähemmän työtä, joten levyn pinta ei pysy jarrutuksissa yhtä puhtaana, ja kokemuksemme mukaan ruoste syö sitä erityisesti autoissa, joilla ajetaan vähän.
Pelkkien palojen vaihto ei poista levyn paksuusvaihtelua, ja uusi pala alkaa kulua epätasaisen levyn mukaan. Jos syy on juuttunut satula, pelkkä levyjen vaihto ei auta, vaan satula korjataan tai vaihdetaan samalla, katso jarrusatulan vaihto.
Uusien palojen jälkeen jarrut ajetaan sisään. Ferodo neuvoo välttämään kovia jarrutuksia ensimmäiset 200 kilometriä, jotta palasta siirtyy levyyn tasainen kerros. Sama sisäänajo ehkäisee myös uuden tärinän.
Miksi tärinä palasi uusien levyjen jälkeen?
Jos uudet levyt alkavat täristä pian vaihdon jälkeen, vika on yleensä asennuksessa tai muualla jarrussa, ei levyssä itsessään. Ferodon ohjeissa mainitaan nämä syyt:
- Navan ruoste tai lika. Jos navan pintaa ei puhdisteta ennen uuden levyn asennusta, levy ei asetu suoraan.
- Liian kireä kohdistusruuvi. Levyn kohdistusruuvi on tarkoitettu vain pitämään levy paikallaan. Liian suuri kiristysmomentti voi vääntää navan kosketuspintaa.
- Vääntynyt napa. Harvinaista, mutta silloin mikään levy ei pyöri navalla suorassa.
- Huonosti keskitetty vanne. Moneen autoon sopivissa kevytmetallivanteissa käytetään keskitysrenkaita, ja jos rengas puuttuu tai on vaurioitunut, vanne ei keskity napaan.
- Heikkolaatuiset palat. Ne ylikuumenevat helposti kovassa jarrutuksessa ja kuumentavat levyn.
- Jumittava satula tai tekemättä jäänyt sisäänajo. Molemmat synnyttävät paksuusvaihtelun uudelleenkin.
Siksi uuden levyn heitto kannattaa mitata asennuksen jälkeen, kuten Ferodo neuvoo, ja satulan liukutapit puhdistaa samalla kertaa.
Näin selvitämme syyn
- Koeajo. Ajamme auton ja katsomme, missä nopeudessa ja kuinka kovassa jarrutuksessa tärinä alkaa ja tuntuuko se ratissa vai polkimessa.
- Pyörät irti nostimella. Katsomme levyjen pinnat: kerrostumat, palan jäljet, siniset läikät ja ruosteen.
- Paksuus ja heitto. Mittaamme levyn paksuuden mikrometrillä useasta kohdasta ja heiton mittakellolla.
- Satulat ja palat. Tarkistamme, liikkuvatko männät ja liukutapit vapaasti ja kuluvatko palat tasaisesti molemmin puolin.
- Navat, laakerit ja nivelet. Katsomme navan pinnan, pyöränlaakerit ja alustan nivelet, jotta tiedämme, voimistaako jokin muu vikaa.
- Löydös ja hinta. Kerromme, mitä löytyi ja mitä korjaus maksaa, ennen kuin mitään vaihdetaan. Jos vika ei vaadi korjausta heti, sanomme senkin.
Milloin korjaamolle?
Kun tärinä ei katoa muutamassa jarrutuksessa tai se on alkanut voimistua. Etulevyjen ja -palojen vaihto on sivulla jarrupalojen vaihto. Jos tärinää voimistaa väljä alustan osa, sama tarkastus kattaa sen, katso alustan korjaus. Jos et tiedä, mistä tärinä tulee, aloitamme vianmäärityksestä. Kolinasta ja muista äänistä kerromme artikkelissa autosta kuuluu kolinaa.
