Julkaistu
Keväällä 2025 nastarenkaiden osuus Helsingin talviliikenteessä oli kaupungin mukaan noin 60 %. Ennen syksyä 2022 osuus pysyi useita vuosia noin 70 prosentissa. Kitkarenkaat siis yleistyvät, mutta Helsingin kaduilla ajetaan yhä useimmiten nastoilla. Kumpikaan valinta ei ole väärä, kunhan rengas sopii omaan ajoon.
Kumpi pitää paremmin: kitka vai nasta?
Vastaus riippuu tien pinnasta. Traficomin mukaan kitkarenkaat toimivat parhaiten lumisilla teillä. Jäisillä teillä nastarenkaat tarjoavat paremman pidon, mutta niiden käyttö kuluttaa teitä enemmän ja voi lisätä pienhiukkasten määrää.
Riippumatonta vertailutietoa on esimerkiksi Ruotsin valtion tie- ja liikennetutkimuslaitoksen VTI:n vuonna 2015 julkaisemassa tutkimuksessa. Tutkimuksen tilasi Ruotsin liikennevirasto Trafikverket, ja sen tarkoitus oli selvittää, miten talvirenkaiden pito heikkenee iän ja kulumisen myötä. Siinä testattiin 77 talvirengasta, joista 27 oli uusia ja 50 käytettyjä, sileällä jäällä ja tiivistetyllä lumella. Tulokset olivat nämä:
- Sileällä jäällä nastarenkaat pitivät selvästi paremmin kuin nastattomat renkaat, myös kuluneina. Nastarenkaan jääpito heikkeni kulumisen myötä enemmän kuin kitkarenkaan, mutta pysyi silti parempana.
- Tiivistetyllä lumella pohjoismaiset kitkarenkaat pitivät yleensä hieman paremmin kuin nastarenkaat.
- Kuluneiden keskieurooppalaisten nastattomien talvirenkaiden jääpito oli erittäin heikko, samaa tasoa kuin kahdella testatulla kesärenkaalla.
- Premium-luokan renkaat pitivät jäällä ja lumella selvästi paremmin kuin budjettiluokan renkaat, sekä uusina että kuluneina.
Liikenneturvan mukaan lumella ja sohjossa pitoon vaikuttavat ennen kaikkea renkaan kuviointi ja kumin kitkaominaisuudet. Märällä ja sileällä jäällä pito on huonoimmillaan, ja silloin nastat parantavat sitä. Paljaalla asfaltilla nastojen etu katoaa, mutta tietä ne kuluttavat silloinkin.
Helsingin kaupunki toteaa saman: kitkarenkaan pito jäällä ei ole yhtä hyvä kuin nastarenkaan. Kaupungin mukaan vaikeat jääkelit ovat Helsingissä kuitenkin selvästi harvinaisempia kuin muualla maassa, ja tien jäätymistä torjutaan suolaamalla. Kaupunki muistuttaa myös, että rengastyyppiä enemmän turvallisuuteen vaikuttaa ajotapa.
Kitka vai nasta pääkaupunkiseudulla?
Pääkaupunkiseudun pääväylät aurataan ja pidetään yleensä sulina. Sivukadut, pihat ja pysäköintialueet voivat silti olla jäässä viikkoja. Lisäksi lämpötila vaihtelee talven mittaan usein nollan molemmin puolin. Päivällä sulanut vesi jäätyy yöllä, ja aamulla tie on liukas. Siksi valinta riippuu enemmän siitä, missä ja milloin ajat, kuin siitä, missä asut.
| Ajotapa | Sopii paremmin | Miksi |
|---|---|---|
| Ajat enimmäkseen kaupungissa ja hoidetuilla pääväylillä | Kitka | Kadut ovat usein sulia ja suolattuja, ja kitkarengas on hiljaisempi |
| Voit jättää auton kotiin pahimpina liukkaina aamuina | Kitka | Jäisimmät kelit voi ohittaa |
| Lähdet liikkeelle aikaisin, ennen kuin tiet on hoidettu | Nasta | Yön aikana syntynyt jää on silloin vielä tiellä |
| Kotipiha, työmatka tai lähikadut ovat mäkisiä ja usein jäässä | Nasta | Jäällä nasta pitää selvästi paremmin |
| Ajat talvella paljon pääkaupunkiseudun ulkopuolella | Nasta tai hyvä pohjoismainen kitka | Riippuu siitä, onko tie useammin jäässä vai lumen peitossa |
| Ajat tai pysäköit usein Lönnrotinkadulla | Kitka | Nastarenkailla saa ajaa vain tontille |
| Autossa ei ole ajonvakautusjärjestelmää (ESC) | Nasta | Liikenneturvan asiantuntija on suositellut kitkarenkaita vain ESC-varusteiseen autoon |
Jos et ole varma, käy valinta läpi näin:
- Mieti, millä teillä ajat talvella eniten: kaupungin kaduilla, moottoriteillä vai sivuteillä.
- Mieti, milloin ajat. Varhainen aamu on usein talvipäivän liukkain hetki.
- Mieti, voitko jättää ajon väliin, kun keli on pahimmillaan.
- Tarkista, onko autossasi ajonvakautusjärjestelmä. Tieto on auton käyttöohjekirjassa.
- Katso nykyisten renkaiden urasyvyys, ikä ja merkinnät ennen kuin ostat uudet.
Moottoritiellä nopeudet ovat suuret, mutta tie on yleensä hoidettu. Vaaran paikka on yllättävä liukkaus, esimerkiksi jäinen silta tai ramppi kirkkaana pakkasaamuna. Kummallakin renkaalla tärkeintä on sovittaa nopeus ja turvaväli keliin.
Missä nastarenkaat on kielletty?
Suomen ensimmäinen nastarengaskielto on Helsingin Lönnrotinkadulla. Se koskee noin 900 metrin osuutta Mannerheimintien ja Hietalahdenkadun välillä, ja se on merkitty kadulle liikennemerkein. Kielto koskee myös takseja.
| Kausi | Nastarenkailla sallittu |
|---|---|
| Syyskuu 2022 – kevät 2025 | Ajo kiinteistöille ja asiointi niissä |
| Marraskuu 2025 – kevät 2028 | Ajo vain tontille eli kiinteistön sisäpihalle tai pysäköintihalliin. Kadulle pysäköinti on kielletty. |
Kaupungin mukaan ensimmäisen kieltokauden aikana kitkarenkaiden osuus kasvoi koko Helsingissä 30 prosentista 40 prosenttiin ja Lönnrotinkadulla 30 prosentista 55 prosenttiin. Nastarenkailla Ruoholahteen pääsee Mannerheimintien ja Pohjoisen Rautatiekadun kautta, ja matka pitenee noin 300 metriä. Kamppiin ja Punavuoreen pääsee Bulevardia pitkin, ja matka pitenee noin 200 metriä. Kadulla on ilmanlaatua seuraava mittalaite, ja HSY seuraa hiukkaspitoisuuksia koko kokeilun ajan.
Katupöly ja melu
Helsingin kaupungin mukaan puolet katupölystä on peräisin aineksesta, jota nastarenkaat rouhivat tien pinnasta. EU:n uudet, tiukemmat hengitettävien hiukkasten raja-arvot ylittyvät kaupungin mukaan Helsingissä monin paikoin, ja ne on täytettävä vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin tavoite on laskea nastarenkaiden osuus 30 prosenttiin talveen 2030–2031 mennessä.
Pöly ei ole ainoa syy. Kaupungin mukaan nastarenkaat ovat muita rengastyyppejä äänekkäämpiä, ja pääkaduilla niiden aiheuttama kuluminen on ylivoimaisesti merkittävin syy päällysteiden uusimiseen. Keväällä 2023 tehdyn kyselyn mukaan helsinkiläisten kitkarengasvalintaan vaikuttivat erityisesti renkaiden sopivuus kaupunkiajoon, ajomukavuus ja vähäinen rengasmelu.
Muissa Pohjoismaissa kehitys on mennyt pidemmälle. Helsingin kaupungin kokoamien tietojen mukaan Oslossa nastarenkaista on 2000-luvun alusta peritty maksua, ja nastarenkaiden osuus laski 85 prosentista vuonna 1995 noin 10 prosenttiin vuonna 2020. Tukholmassa osuus on kieltokaduilla noin 30 % ja koko kaupungissa noin 50 %.
Nastojen käyttöaika ja nastamäärä
Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun ja muulloinkin, jos sää tai keli sitä edellyttää. Kitkarenkaille laki ei aseta käyttöaikaa, joten ne voi vaihtaa alle jo lokakuussa. Talvirengaspakon säännöt on koottu artikkeliin milloin talvirenkaat vaihdetaan.
Henkilöautossa nastarenkaat on asennettava kaikkiin pyöriin (tieliikennelain 106 §). Nastoja ja kitkoja ei siis voi yhdistää samaan autoon. Myös nastojen määrä saa vaihdella renkaiden välillä vain rajatusti. Traficomin määräyksen mukaan ero saa olla enintään 25 % siihen renkaaseen verrattuna, jossa nastoja on eniten. Suurempi ero sallitaan, jos jokaisessa renkaassa on jäljellä vähintään 75 % uuden vastaavan renkaan nastoista. Katkennutta nastaa ei lasketa.
Sääntö tulee vastaan, kun yksi rikkoutunut rengas korvataan uudella tai vanhoista renkaista on irronnut nastoja. Kaksi uutta ja kaksi vanhempaa nastarengasta voivat olla samassa autossa, kun ehto täyttyy.
Nastarenkaan tienkulutusta säädellään myös nastamäärällä. Traficomin määräyksen mukaan renkaassa saa olla enintään 50 nastaa vierintäkehän metriä kohden. Nastoja saa olla enemmän vain, jos rengas on nastoineen tyyppihyväksytty tienkulutustestin perusteella.
Kitkarenkaan merkinnät
Kitkarengas kelpaa talvirenkaaksi vain, jos sen kyljessä on lumipitomerkintä: kolmihuippuinen vuori, jonka sisällä on lumihiutale. Merkinnän lyhenne on 3PMSF. Traficomin mukaan merkintä osoittaa, että rengas on testattu ja täyttää lumipidon vähimmäisvaatimukset.
Pelkkä M+S-merkintä riitti talvirenkaaksi 30.11.2024 asti. Sen jälkeen lumipitomerkintä on ollut pakollinen henkilö- ja pakettiautojen kitkarenkaissa ja muissa nastattomissa talvirenkaissa. Nastarenkaalta merkintää ei vaadita. Vanhoissa renkaissa merkintää ei aina ole, joten se kannattaa katsoa ennen kuin ostaa käytetyt talvirenkaat vanteineen.
Jääpidolle on oma merkintänsä. Se ei ole pakollinen, mutta Traficomin mukaan se osoittaa, että rengas täyttää vähimmäisvaatimukset jäisillä teillä, ja Traficom suosittelee sitä uusia renkaita ostettaessa. Lumipitomerkinnän testi tehdään lumella, joten se ei kerro jääpidosta. Ero on tärkeä, koska VTI:n tutkimuksessa kuluneiden keskieurooppalaisten talvirenkaiden jääpito oli kesärenkaiden tasoa. Jos harkitset kitkarenkaita ja ajat paljon jäisillä sivukaduilla, valitse pohjoismainen kitkarengas, jossa on myös jääpitomerkintä.
Jos ajat usein Lappiin tai maanteillä
Pitkällä matkalla keli vaihtuu matkan aikana, eikä ajoa voi aina ajoittaa hyvään säähän. Pohjois-Suomen tiet ovat talvella usein lumen peitossa. VTI:n tutkimuksen mukaan tiivistetyllä lumella hyvä pohjoismainen kitkarengas pitää yhtä hyvin tai hieman paremmin kuin nastarengas.
Etelä-Suomen maanteillä vaikein keli on usein jää: musta jää, jäätävä tihku ja jäiset sillat, kun lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Jäällä nastarengas pitää selvästi paremmin. Jos ajat talvella maanteillä viikoittain tai lähdet liikkeelle aikaisin aamulla, nastat ovat turvallisempi valinta. Jos maantiematkoja on talven aikana vain muutama ja voit valita lähtöpäivän kelin mukaan, laadukas pohjoismainen kitkarengas riittää, kun sovitat nopeuden keliin.
Mitä katsomme renkaanvaihdossa
Emme myy renkaita, joten meillä ei ole syytä suositella kumpaakaan rengastyyppiä. Kun vaihdamme renkaat, mittaamme jokaisen renkaan urasyvyyden ja tarkistamme renkaiden kunnon, valmistusviikon sekä talvirenkaan lumipitomerkinnän. Talvirenkaassa on oltava vähintään 3,0 mm uraa silloin, kun talvirenkaita on käytettävä. Rajoista kerromme tarkemmin artikkelissa renkaiden urasyvyys.
Milloin korjaamolle?
Jos mietit rengastyypin vaihtamista, kerro siitä, kun varaat renkaiden vaihdon. Kerromme mittausten perusteella, kannattaako nykyisillä renkailla ajaa vielä tämä talvi vai onko vaihto ajankohtainen jo nyt. Päätös uusista renkaista jää sinulle. Varaa aika ajoissa: loka- ja marraskuu ovat syksyn ruuhkaisinta rengasaikaa.
